Info

Anja_72

photo Anni Arffman

ANJA KURIKKA,
kuvataiteilija, syntynyt 1956 Revonlahdella
asuu ja työskentelee Oulussa

Maalaan, piirrän, teen installaatioita.

Taiteen tekeminen on minulle asioiden lähestymistä emotionaalisesti.
Tehdessäni taidetta, olen tilassa, jossa alitajunnalla on suuri mahdollisuus toimia. Prosessinomainen tapani työskennellä tuottaa mieleeni intuitiivisia oivalluksia, joihin olen oppinut luottamaan.

Piirtäminen on minulle hyvin läheinen, jopa luonnollisin ilmaisumuoto. Värejä kohtaan taas tunnen suurta intohimoa, ja tuotannossani on selvästi havaittavissa kausittaiset mieltymykset tiettyä väriä kohtaan. Punainen väri valtasi viiden vuoden ajan kaikki maalaukseni, musta-valkoisuus on saanut tuotannossani vahvan aseman ja seurannut jokaista värikauttani.

Tähänastiset teokseni ovat lähestyneet lyyristä ekspressiivistä ilmaisua. Teoksieni, ja myös persoonassani oleva, vahvuus ja herkkyys ilmentyvät runollisena mutta hauraan vahvana viivana. Käteni piirtää viivaa, jonka lähtökohta löytyy lapsuuteni maisemasta, joen pohjasta. Kivikkoisen pohjan epätasaisesti vaihteleva rytmi kulkeutuu käteni kautta tallentaen aistikokemuksiani. Piirtimen tai pensselin jäljen vaihtelevuus peilautuu joen muotoon ja rytmiin.

Usein monista arjen ja henkilökohtaisen elämän ristiriidoista tulee taiteeni sisältö.

 

I paint, I draw and I make installations.

For me making art is approaching matters emotionally. While making art, I’m in a space, where the subconscious is working. My process-like methods of working produce intuitive ideas, in which I have learned to trust.

Drawing is a close and natural form of expression for me. I feel great passion for colors, and seasonal preferences are clearly seen in my works. The color red took over all my paintings for five years, black and white has adapted a strong position in my works and has followed all periods of colors.

My artwork has followed an expressionistic and lyric expression so far. The strength and sensitivity in my works, and in my personality manifest as a poetic but frailly strong line. My hand draws a line, whose starting point is found in a landscape of my childhood, bottom of a river. The unbalanced changing rhythm of the rocky bottom channels through my hand capturing my sensing. The variability in the trace of a scribe or brush is mirrored in the river’s shape and rhythm.

My art is born from the many conflicts in my personal and daily life.